Haikkujen arki

 

Ylämaannauta on kaikin tavoin mainio rotu. Sen hurmaava ulkomuoto on ensimmäinen asia, minkä niistä huomaa, mutta kun niitä seuraa hieman kauemmin, huomaa rauhallisen käytöksen ja rennon elämänasenteen.

 

Naudoilla ei ole mihinkään kiire. Niillä on myös melko selkeä päivärytmi. Kesäisin kuumat hetket päivästä levätään varjossa, öisin ja iltaisin laidunnetaan ja syödään. Välillä käydään maahan lepäämään ja märehtimään - muttei murhetimaan. Jokaisella eläimellä on omaluonteensa ja jokainen eläin on omannäköisensä.

Pääpiirteittäin vuosikierto menee niin, että eläinlaumat siirtyvät talvilaitumelle lokakuun tienoilla. Emojen alla olevat vasikat vieroitetaan noin 8 kk iässä, joka ajoittuu yleensä vuodenvaihteen tienoille. Uudet vasikat syntyvät maaliskuusta alkaen ja toivomme vasikointien olevan ohi kesäkuuhun mennessä. Kesälaidunkausi alkaa yleensä toukokuun loppupuolella ja kestää syyskuulle, jos laitumia on riittävästi ja laidunpaine ei ole haitannut peltojen kasvua. Tämän jälkeen eläimet siirtyvät jälleen talvilaitumelle. Siitossonni on yleensä emolauman joukossa kesäkuun alusta vieroituksiin ja sen jälkeen se elää hetken sonnilauman joukossa, jottei astutukset ala liian aikaisin. Heinät haikuille pyritään tilallamme tekemään kesäkuun puolen välin ja heinäkuun puolen välin välissä. Teemme paalit yhdestä sadosta vuodessa. 

Kesäisin eläimiämme siirretään kesälaitumien välillä nurmen kasvun mukaan. Jokaisen peltolaitumen yhteydessä on kumpuilevaa metsää, johon eläimet pääsevät hakemaan suojaa ja varjoa niin halutessaan. Kuumina kesäpäivinä haikut tykkävät maata varjoissa ja laidunnus hoidetaan päivän viileämpinä hetkinä. Vesi laitumille saadaan letkujen ja automaation avulla. Sonnilaumat laiduntavat kesäisin Porvoossa rantalaitumilla tehden siellä tärkeää maisemanhoitotyötä estäen pusikoitumista ja rehevöitymistä. Talvisin laumat siirtyvät talvilaitumille, jonka yhteydessä on myös metsää sekä rakennettu kaksiseinäinen katos, jota kuivitetaan säännöllisesti. Talvilaitumella on lämmitetyt vesiastiat sekä useampi ruokintahäkki. Ruoka laitumelta ei ole koskaan loppu, vaan huolehdimme, että ruokintahäkit ovat täynnä ja kesäisin, jos laidun uhkaa loppua, ajamme niittosilppurilla tuoretta heinää muilta nurmilta laidunnuspellolle. 

Nautamme syövät kesäisin nurmea sekä laitumilla on myös tarjolla kuivaheinää vatsan tasapainoittamiseksi. Talvisin syötetään niin kuivaheinää kuin esikuivattua säilöheinää ilman säilöntäaineita. Olkea käytetään kuivikkeena katoksessa sekä erityisesti keväisin useammassa paikassa pellolla ja metsässä, jotta kuivia poikimispaikkoja on useampia tarjolla. Keväisin ja syksyisin laitumet valitettavasti kuraantuvat helposti varsinkin sateisina aikoina, mutta jokaisella laitumella on paljon kuivia kohtia, joissa eläimet voivat olla jos niin haluavat. Eläimet eivät kuitenkaan häiriinny pienestä kurasta - se viilentää mukavasti!

Vasikat saavat elää emonsa kanssa noin 8 kuukauden ikään asti, jonka jälkeen ne vieroitetaan, hieho- ja sonnivasikat erikseen. Vieroituksella annetaan emoille mahdollisuus rauhoittua ja kerätä voimia seuraavaa vasikkaa varten, joka yleensä syntyy muutamien kuukausien päästä edellisten vasikoiden vieroituksesta. Osa hiehovasikoista myydään muille tiloille emolehmiksi, osa jää kotitilalle kasvamaan ja sonnipojat kasvatamme lihaksi omissa teuraslaumoissaan. Vieroituksen alussa vasikoille annetaan hetkellisesti kotitilan pelloilta jauhettua viljaa vähentämään vieroituksen aiheuttamaa hetkellistä stressiä, jotta kasvu jatkuu maidon loppumisesta huolimatta. 

Emolehmämme tulevat toivottavasti olemaan pitkään laumamme jäseniä kuten siitossonnikin ja jokaisen eläimemme tunnemme nimeltä ja kaikki vasikat nimetään. Tavoitteenamme on kasvattaa terveitä ja hyvinvoivia jalostuseläimiä, jotka ovat rodunomaisia ja luonteeltaan rauhallisia sekä toki herkullista, eettistä ja luonnollista lihaa. Toimimme eläimiemme kanssa mahdollisimman paljon, jotta ne tottuvat ihmiseen ja niiden kanssa on helppo työskennellä. Eläimiä kohdellaan lempeästi ja rauhallisesti tuottamatta niille stressiä. Ruokinnalla ja hoidolla tuetaan niiden hyvinvointia. Ylämaannauta on rakas työkumppanimme ja toimimme niiden hyvinvoinnin edistämiseksi kaikin tavoin. Ikinä ei saisi olla liian kiire etteikö ehtisi hetkeksi juttelemaan omille eläimilleen. Se tekee hyvää itsellekin!